Kirja oli hyvin todentuntuinen kuvaus elämästä, joka ei menekään kuten kiiltokuvamaisesta ulkokuoresta voisi kuvitella. Herättävä lukukokemus ja hyvä kirja, ei se aina menekään niin että otetaan vaan itseään niskasta kiinni...
"Sitten ei ollut mitään syytä nousta sängystä lainkaan.
Minua ei tarvittu. En ollut olemassa. Oli vain loputon väsymys.
Aaron vei Nellyn hoitoon aamuisin. Siitä tiesin, milloin oli aamu.
En oikeastaan olisi halunnut tietää.
Aamu pakottaisi päivään, olemaan jotakin."
Kuva lainattu: http://www.sets.fi/
Kursivoitu teksti kirjasta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti